Elokuun viimeisenä maanantaina kokoontui 19 paikallishistoriasta kiinnostunutta henkilöä Alajoelle Eija-Miranda ja Tapani Silventoisen kesäpaikalle, jonka läheisyydessä oli toisen maailmansodan aikana sijainnut yksi saksalaisten Inarin alueella pitämistä vankileireistä. Vieraat toivotti tervetulleeksi Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Harri Halonen.
Alajoen leirillä olleet neuvostoliittolaiset sotavangit olivat metsätyössä kuten monilla muillakin Inarin alueen leireillä. Saksalaiset ostivat pohjoisen rintaman tarpeisiin puutavaraa Suomen valtiolta. Kaadetut puut kuljetettiin 4-tien varteen, edelleen Nellimiin sahattavaksi ja sieltä rintamalle. Metsätyön lisäksi vangeilla teetettiin mm. Karigasniementien raivausta ja Kaamasessa lentokenttäalueen raivausta.
Silventoisten naapurina asuva Veikko Rajala kertoi retkeläisille autenttisia muistoja kotinsa naapurustossa sijainneen leirin tapahtumista. Tapani Silventoinen esitteli jäänteitä leiriä ympäröineestä piikkilanka-aidasta sekä kertoi paikalta löytyneistä esineistä. Alajoella sijaitsee leirillä kuolleiden 13 vangin hautamuistomerkki. Veikko Rajalan lisäksi paikalla oli myös ikätoveri Niilo Alatalo, joka oli asunut Paloselässä sijainneen leirin läheisyydessä Tervon talossa. Niilo Alatalo tunsi leirillä ammutuksi tulleen luottovangin tarinan. Tapahtumassa mukana ollut Ville Kiviniemi oli puolestaan osallistunut niin hauta-alueiden kunnostamiseen ja muistomerkkien pystytykseen kuin vielä uudelleen pystytykseenkin roudan kaadettua kivipaasia hauta-alueilla.
Alun perin haudoille oli pystytetty ortodoksiset ristit, mutta myöhemmin Sisäasiainministeriön kustantamana haudoille hankittiin graniittiset muistomerkit 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Inarissa Suomi-Neuvostoliitto-seuran Ivalon osasto on aikanaan Lapin lääninhallituksen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vastannut muistomerkkien pystytyksestä ja hautojenhoidosta. Nykyisen hoitosopimuksen Suomi-Venäjä-seuran Ivalon osasto on tehnyt Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Se perustuu kahdenkeskiseen valtiosopimukseen Suomen ja Venäjän välillä ja sisältää sodissa kaatuneiden ja sotavankien muistomerkkien kunnioittamisen ja kunnosta huolehtimisen. Sopimuksen piiriin kuuluu 9 eri hautamuistomerkkiä eri puolilla Inarin kuntaa.
Muisteluillan päätteeksi retkeläisistä suurin osa kävi Kuutuantien ja Anninkadun kautta Alajoen hautapaikalla, jonne heitä opastivat tilaisuutta isännöineet Eija-Miranda ja Tapani Silventoinen.
Teksti ja kuvat: Irja Jefremoff
