Hankkeen idea ja toteutus
Suomi- Venäjä- seura Haapaveden osasto on aktiivisesti mukana maahanmuuttajien kotoutumisessa. Osastolla on paljon venäjänkielisiä jäseniä, joille osasto järjestää yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa hyvän arjen toimintaa, mm. yhteiskunnan sopeutumiseen, hyvinvointiin ja suomalaisen kielen ja kulttuuriin tutustumiseen liittyviä tilaisuuksia. Venäjänkieliselle jäsenilleen osaston puolesta on tarjolla myös ohjaus- apua ja vertaistukea päivittäisen elämän vaikeuksissa. Vuodesta 2017 alkaen olemme pyörittäneet Haapaveden seurakunnan kanssa Kansainvälisen kerhon toimintaa, jonka tarkoituksena on tutustuttaa paikallisia asukkaita ja maahanmuuttajia keskenään, edesauttaa suomalaisia kansainvälistymään ja maahanmuuttajia sopeutumaan ja kotoutumaan Haapavedelle.
Syksyllä 2020 käynnistetään Haapasompa pilotti hanke. Hankkeen tavoitteena on aktivoida paikallisia ja alueen ulkomaalaisia yhteistoimintaan ja tukea heitä elämän arjessa. Hankkeen ideana on aloittaa Keskustelukurssi toiminta ja sen avulla (matalalla profiililla) tulla tutuksi alueen maahanmuuttajiin, selvittää heidän tarpeensa ja elämän ongelmatilanteensa olla heille henkisenä tukena. Osastolla on paljon maahanmuuttajajäseniä, jotka kaipaavat kommunikointia suomalaisten kanssa. Osasto pitää tärkeänä vastata jäsenten tarpeisiin. Sillä ylläpidetään jäsenten pysyvyyttä ja samalla pyritään jatkuvasti järjestää uutta mielenkiintoista toimintaa, jotta olemassa olevat jäsenet houkuttelisivat uusia mukaan. Ulkomaalaiset jäsenet ovat muuten aktiivisia, ja tätä aktiivisuutta pitää hyödyntää tarjoamalla erilaisia osaston toimintamuotoja. Kurssin sisällön suunnittelevat kurssin vetäjät. Kurssin kokoontumisissa käsitellään eri aiheita, mm. ”Perhe-elämä Suomessa”, ”Tasa-arvo”,” Suomalainen tapakulttuuri ja juhlat”, ”Työelämän avaimia”, ”Digiosaaminen ja asiointi suomalaisilla viranomaisilla”, ”Uskonto”, ”Suomalainen tapakulttuuri”, ”Suomalainen ruoka”,” Luonnosta voimaa”, ”Yrittäjänä Suomessa”, ”Lauletaan suomeksi”, ”Suomalaisen luonteen ominaisuudet”” Harrasta suomalaisen kanssa” ja jne.
Pikalinkki hankkeen tapaamisiin
- Hankkeen idea ja toteutus
- Mitä sinulle kuuluu tänään 12.9.2020 klo 14:00-16:30
- Metsästys ja kalastus 24.9.2020 klo 1600-18:15
- Suomalainen tapakulttuuri 10.10.2020 klo 14:00-15:45
- Suomalainen uskonto 29.10.2020 klo 16:30-18:00
- Suomalaisten juhlapyhät 14.11.2020 klo 14:00-16:30
- Suomalaisten luonteen ominaisuudet 26.11.2020 klo 16:30-18:00
Tapaamiset:
Mitä sinulle kuuluu tänään. 12.9.2020 klo 14:00-15:30
Kokoonnuttiin Jokihelmen opiston Majakka-tilassa Haapavedellä. Nautimme syksyisestä teestä, vihannes- sekä omenapiirakasta. Tapaamiseen tuli runsas puolet ilmoittautuneista, joten meitä oli 6 ”opiskelijaa”, Diana ja Ronald sekä vieraana esitelmöitsijät Matti Tallgrén ja Hannu Karstunen.
Tunnelma oli ihan alusta asti hyvin rento ja iloinen eikä oikeastaan kenelläkään näyttänyt olevan kovin jännittynyttä oloa. Koska kurssin työkielenä on Suomi, esittäydyttiin suomeksi kertomalla mistä päin ollaan kotoisin ja kauanko suomen kieltä on opiskellut / käyttänyt, sekä mitä tykkää harrastaa.
Matti Tallgrén kertoi oman harrastuksestaan Lions Club toiminnasta yleensä ja varsinkin paikallisesta aktiivisuudesta. Hannu Karstunen taas vastaavasti Haapaveden Latu, ja Haapaveden Urheilijat toiminnasta. Jäseniä kutsuttiin mukaan viikoittaiseen polkujuoksu lenkkeilyyn sekä kerrottiin mahdollisuudesta erilaisten urheilumuotojen harrastamisesta. Kanoottien ja veneen vuokraamisen mahdollisuus otettiin innostuneesti vastaan, osan mielellään harrastaessa kalastusta. Puolitoista tuntia tuntui kovin lyhyeltä ajalta, joten tuntui kuin aika olisi hieman loppunut kesken. Mukavaa keskustelua, jonka Diana kuitenkin osin käänsi venäjäksi, koska osalla oli vielä hankala seurata nopeampaa keskustelua.
Metsästys ja kalastus. 24.9.2020 klo 16:00-18:15
Osa kokoontui ensin opiston eteen, josta ohjatusti ajettiin hanhenmarssia Korkkattiin luontopolun laavulle, jonne Ronald oli tullut jo sytyttämään tulia nuotioon ennakkoon. Villa Korkattin isäntä Joni Humaloja piti esitelmän lähialueen historiasta, Ruusu Rantasen kotimarjatilasta ja siellä valmistetuista likööreistä sekä viineistä. Toisena aiheena oli sodanaikana kahden saksalaisen lentokoneen tapaturmaisesta putoamisesta Haapavedelle. Toinen Kytökylään, toinen Ainaliin, keskinäisen törmäyksen takia.
Keskusteltiin Suomessa metsästyksen säädöksistä, josta Rolle kertoi lyhyesti linnustuksesta, sekä hirvestyksen aikatauluista että metsästyksestä yleensä. Aihe oli osallistujille sangen mielenkiintoinen ja siitä keskusteltiin vilkkaasti. Diana toimi tulkkina, koska vielä ei ihan pärjätä yhteisellä kielellä suomeksi, eikä myöskään venäjäksi. Lopuksi syötiin Rollen tekemää hirvenlihacocktailpaloja tummalla leivällä sekä hirvikeittoa. Jälkkäriksi vielä Dianan loihtimaa ”metsäjälkkistä”, karpaloita kinuskikastikkeella. Nokipannu kahviakin oli tarjolla, joten viilenevä ilta päättyi mukavissa merkeissä.
Suomalainen tapakulttuuri 10.10.2020 klo 14:00-15:45
Lauantaina, sopivasti Aleksis Kiven ja Suomen kirjallisuuden päivänä, kerho kokoontui Jokihelmen opiston tiloissa. Aloitimme tilaisuuden kahvia / teetä ja hyviä viinereitä nauttien. Iloksemme osallistujia oli hienosti opettajien lisäksi 12 henkilöä, joka osoittaa, että asia kiinnostaa ja suosio kerhoamme kohtaan kasvaa.
Ronald luki aluksi Suomenmaa runon. Runon teksti on kirjoitettu vanhalla suomen kielellä sekä luonnollisesti runomuodon värittämä. Runo antaa kuitenkin kuvan siitä, miten rikas suomen kieli on, ja kuinka sanoja ”värittämällä” se sointuu kauniisti runon muodossa.
Tilassa ei ole videotykkiä, joten Diana oli ottanut esityksen paperille, josta luettiin tapakulttuuriin liittyviä kommervenkkejä. Tästä valmiista tekstistä sitten keskusteltiin. Rolle lisäsi siihen hieman käytännön esimerkkejä sekä kirjoittamattomia käytösmalleja normi suomalaisen ihmisen käytösmallista.
Suomalainen uskonto 29.10.2020 klo 16:30-18:00
Sopivasti Pyhäinpäivän alla olevaan kerhoiltaan sopi erinomaisesti uskontoon liittyvä aihepiiri. Kokoonnummekin aiheen mukaisesti kirkon kokoustiloihin, jossa aluksi nautittiin kahvista ja teestä sekä pienestä suolapalasta. Koska nyt aiheena oli uskonto, liitimme tähän yhteyteen Kansainvälisen kerhon tapaamisen. Kerhohan on seurakunnan kanssa yhteistyössä pidettävä kokoontuminen, jonne ovat tervetulleita kaikki, ketä asia vain kiinnostaa. Tilaisuuksia pidetään normaalisti neljä kertaa vuodessa, ja tämä on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Diana alusti ensin illan ohjelmaa, jonka jälkeen pastori Jari Lehto kertoi suomessa pääasiassa olevista uskonnon haaroista. Useita viittauksia ortodoksi kirkkoon kuten myös katoliseen puoleen mutta myös evankelisluterilaisen uskonnon eri haaroista. Jari piti meille myös opastetun ”retken” kirkko tiloissa. Toisena aiheena oli juuri ovea kolkuttava Pyhäinpäivä. Pyhäinpäivän historiaa ja suomalaisten tapakulttuuriin liittyvää Pyhäinpäivän vietto käynnistikin mielenkiintoisen keskustelun. Kaiken kaikkiaan lämmin ja ystävällinen ilmapiiri, mielenkiintoinen keskustelu uskonnosta ja maukas tarjoilu, tekivät alkuillan tapaamisesta onnistuneen.
Suomalaisten juhlapäivät 14.11.2020 klo 14:00-15:30
Synkkänä syksyisen harmaana, mutta sangen lämpimänä päivänä, kokoonnuttiin pitkästä aikaa opiston tiloissa, luokkahuoneessa. Perinteiseen tapaan aloitimme kahvilla ja tällä kertaa mehulla, sillä teekeitintä meille ei ollut muistettu toimittaa. Taas kerran hyvää suolaista piirasta ja tuulihattuja, joten kyllä passasi aloittaa kerhopäivä.
Diana oli kerännyt kattavan esityksen Suomalaisten eri juhlatilaisuuksista, sekä kirkollisten, valtiollisten että muuten kulttuuriin vakiintuneista juhlapäivistä. Erilaisia juhlia, joita vietetään maassa maan tavalla, kuten on tapana sanoa. Suomalaisten juhlapyhien juuret ovat kristinuskossa. Monet uudet juhlat kuten Halloween tai erilaiset henkilöihin liittyvät juhlat (ystävänpäivä, isänpäivä jne.) ovat muotoutuneet enemmänkin kansainvälisistä malleista, joita on tuotu myös Suomeen. Esimerkkinä voisi pitää Halloween juhlaa, sillä sitä juhlittiin ennen Kekrinä, mutta aihe on suurin piirtein sama eli syysjuhla, jossa aihe on vahvasti maatalouteen liittyvä kasvu- ja laidunkauden päättyminen.
Juhlia käytiin läpi laidasta laitaan ja niistä käytiin mielenkiintoisia keskusteluja.
Suomalaisten luonteen ominaisuudet 26.11.2020 klo 16:30-18:00
Marraskuun pimeys on saanut pientä lievennystä ohuen lumikerroksen peittäessä maan. Jouluvalojakin näkyy jo siellä täällä, joten ei aivan sysipimeässä tarvinnut kerhoon astella tämän iltaiseen tapaamiseen.
Suomalaisten luonteenpiirteitä käytiin hieman osa-alueittain läpi. Huomioitiin, että vaikka Suomi on pieni maa, on se maantieteellisesti sangen pitkä ja harvaan asuttu. Tämä on johtanut myös luonteenpiirteiden eroihin paikkakunnittain. Esimerkkinä savolaiset, joilta ei tahdo saada millään suoraa vastausta mihinkään, tai hämäläisten hitauteen, joka kaiketi ennemminkin on pitkälle vietyä rauhallisuutta. Haapavedelläkin on oma piirteensä, se on jo laajasti tunnettu melko voimakkaana kateuden ja katkeruuden tyyssijana. Yleinen käsitys suomalaisten hiljaisuudesta ja sulkeutuneisuudesta on käsite, jota suomalaiset eivät itse kuitenkaan tunnista. Niin, mitä turhia lähteä hötkyilemään, ja mikäli ei nyt ole niin sanottavaa, parempi pysytellä hiljaa. Suomalainen ei halua tehdä itsestään numeroa ja välttelee huomiota viimeiseen asti. Suomalainen on rehellinen ja luvatusta pidetään kiinni, ei ylenpalttisen antelias, mutta varmasti saa tarvitsija avun oli se sitten helppo tai hankala toteuttaa. Juhlissa ollaan säyseitä, ellei ole alkoholia tarjolla, sillä se jos mikä saa sitten hiljaisuuden rikottua ja puhetulvasta ei loppua tule.
Erilaisia malleja käytiin läpi ja verrattiin venäläisten tapoja ja kulttuuria luonteenpiirteisiin. Muutama juttu jäikin mieleen: suomalaisten juhliin tuodaan oma puteli ja sitä varjellaan tarkoin, venäläisillä pöydät notkuvat, ja kaikki saavat siitä osansa. Suomalaisilla on tarkat säännöt, miten juhlissa tai muutenkin toimitaan, venäläisillä on muutosten mahdollisuus kovinkin odotettavaa, jopa siinä määrin, että kannattaa ottaa passi mukaan, kun lähtee juhliin.
Juttua riitti ja mukavaa oli, loppukaneettina suomalaisesta tai ainakin Haapavetisestä kateudesta todettiin, että suomalainen maksaa mielellään satasen, ettei naapuri vain saisi viisikymppistä.
Vastaa