SVS:n Iisalmen osastossa on jo useiden vuosien ajan noudatettu periaatetta, että osaston on oltava siellä, missä on mahdollisia jäseniä. Olemme olleet esittäytymässä muun muassa Iisalmen kevätmarkkinoilla, Ylä-Savon maakuntajuhlilla ja Ihmeiden ilta -tapahtumissa.
Viimeksi osasto jalkautui 27.4. Olvihallilla järjestetyillä Elävä Ylä-Savo messuilla. Iisalmen Sanomien ja Radio Sandelsin järjestämät messut vetivät järjestäjien mukaan ennätysmäärän sekä näytteilleasettajia että yleisöä.
Osasto teki päätöksen messuille osallistumisesta jo alkuvuodesta ja varasi esittelypöydän pienemmästä esittelytilasta, joka oli hinnaltaan edullisempi. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä paikka ei ollut läheskään yhtä meluisa kuin pääsali. Ja toisin kuin pelkäsimme, messuyleisö kävi myös tutustumassa pienemmän tilan näytteilleasettajiin.
Esittelypöydässä meillä oli jaossa osaston toimintakalenteria yhteystietoineen, seuran ja Venäjän aika-lehden esitteitä, jäsenkaavakkeita ja venäjän kielen aakkoset -kortteja. Alunperin suunnittelemamme teetarjoilun muutimme venäläismakeisten tarjoiluksi. Ne samoin kuin jakomateriaali kelpasivat hyvin esittelypöydässämme vierailleille. Myös Radio Sandelsin toimittaja kävi mikkinsä kanssa kyselemässä osaston toiminnasta.
Esittelypöydän rahoittamiseksi järjestimme myös pienimuotoiset arpajaiset jokainen arpa voittaa periaatteella. Arpajaisvoitot olimme tuoneet Venäjän matkoiltamme tai saaneet lahjoituksina jäseniltä. Arvat menivät niin hyvin kaupaksi, että tuotolla saimme esittelypöydän maksettua ja joku euro jäi vielä käytettäväksi muuhun toimintaan.
Mielestämme messuille ja muihin tapahtumiin osallistuminen on hyvä tapa tehdä tunnetuksi niin itse osastoa kuin myös Suomi-Venäjä-Seuraa yleensä. Parasta niissä on suora kontakti ihmisiin, hyvät keskustelut ja kohtaamiset. Lukuisat ihmiset innostuivat nytkin kertomaan omista Venäjä -kokemuksistaan ja esittivät kysymyksiä viisumi- ja muista asioista. Mieleenpainuvin kysymys oli ehkä: ”Voepiko Suomi-Venäjä-Seoraan liittyvä jos ee tykkee Puuttinista”.
Teksti ja kuva: Asko Julkunen