Kangasalan Suomi–Venäjä-seuran kaksi kertaa siirretty retki Tammisaareen ja Hankoon saatiin viimein toteutetuksi 18.-19.8.2021. Matkanjohtajamme Mirjaliisa Kilpelä oli tehnyt matkan eteen valtavan työn ja osin vieläpä moneen kertaan. Kaikkiin kaksi vuotta sitten suunniteltuihin kohteisiin ei nyt päästy, mutta matkan anti oli silti runsas.
Ensimmäinen tutustumiskohteemme oli vuosina 1783-1792 rakennettu Mustion linna, joka on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Ihailimme siellä muun muassa erikoisia ja alkuperäisiä parkettilattioita ja upeita kaakeliuuneja. Tämä Keltaisen salin uuni on Mariebergin posliinitehtaan valmistama ja ainoa, joka on jäljellä linnan alkuperäisistä uuneista.
Puista päärakennusta ympäröi englantilaistyyppinen puisto.
Raaseporin rauniolinnassa saimme seurata eläväistä rooliopastusta, ja selvisikin, että nämä oppaat näyttelivät myös Mustion linnan kesäteatterissa.
Vaikka matkapäivinä satoi välillä runsaastikin, onnistuimme tätä linnanpihan tuokiota lukuunottamatta olemaan sateen ajan sisätiloissa.
Kuljimme Tammisaaressa tutustumassa Helene Schjerfbeckin maalaamiin paikkoihin ”itsensä Helenen” opastuksella.
Aurinkoisessa Hangossa ihailimme upeita puuhuviloita ja merenrantamaisemia. Biologian lehtori, emeritus, Keijo Koivula valaisi meille, miksi ja milloin kallioiden viirut olivat syntyneet.
Hangon vesitornin näköalatasanteelta oli hulppea näköala.
Hangon Kasinon edustalla otettiin ajan hengen mukainen ryhmäkuva.
Paluumatkalla tutustuttiin Dragsvikissä sijaitsevaan punavankileirillä menehtyneiden muistomerkkiin. Lohjalla poikettiin vielä katsomassa keskiaikaisen Pyhän Laurin kirkon seinämaalauksia.