Retki Valomoon
Itä-Suomen piirin järjestämässä maahanmuuttajien tapaamisessa Savonlinnan seudun venäläistaustaiset toivoivat matkaa Suomessa. Niinpä Savonlinnan osasto järjesti lauantaipäivän mittaisen retken Heinäveden Valamoon 16.6. Mukaan ilmoittautui viitisentoista maahanmuuttajaa, osaston jäseniä, venäjän aikuisopiskelijoita ja marttoja. Iso linja-auto tuli täyteen – 48 osallistujaa.
Menomatkalla katsottiin Kermankosken kuohuja. Moni osti kioskilta jäätelön kun päivä oli lämpöinen.
Heti Valamoon saavuttua saatiin opastettu kierros luostarissa. Kuultiin monipuolisesti luostarin historiasta, munkkien evakosta Laatokalta Suomeen ja Heinäveden tilan hankinnasta. Katsottiin nykyistä luostarin kirkkoa ja kuultiin sen sisustuksesta sekä ikoneista ja ortodoksiuskonnon tavoista.
Vanhassa kirkossa, joka ennen uuden kirkon valmistumista toimi sekä kirkkona että ruokailutilana ja keittiönä, opas kertoi luostarin alkuajoista Heinävedellä. Silloin veljeskunta oli venäjänkielinen ja eli pääasiassa maanviljelyllä. Vanha kirkko oli tehty yhdistämällä kaksi aittarakennusta. Nyt sitä käytetään kesäaikana joihinkin tapahtumiin. Matkailu on nykyisin Valamon tärkeä tulolähde.
Luostarin pihapiiri on kaunis ja rauhoittava. Kuvan vaalea rakennus oli aikaisemmin munkkiveljien asuintalo. Nyt heillä on keljat uudenaikaisessa rivitalorakennuksessa.
Puolentoista tunnin kierroksen jälkeen syötiin maukas lounas luostarin ravintolan, Trapesan, seisovasta pöydästä. Sitten jatkettiin oman aikataulun mukaan tutustumalla kahteen näyttelyyn. Toinen, pysyvä näyttely, kertoo Valamon historiasta. Tämän vuoden vaihtuva näyttely ”Valamon kätköistä” on vanhoista metallisista ikoneista ja käspaikoista. Monet ikonit ovat jopa 1600-luvulta. Käspaikoissa, siis pyyheliinoissa, riittää katsottavaa ja tietoa niistä, niiden tekotavoista ja mallien alueista on luettavaksi asti.
Mielenkiintoinen käyntikohde on myös luostarin kirjasto. Se palvelee vaikkapa luostarin monia kurssilaisia, esimerkiksi ikoninmaalausta harjoittelevia.
Luostarikohteista viimeinen oli hautausmaa. Siellä ovat leposijansa saaneet paitsi Valamon munkit myös Lintulan nunnaluostarin vainajat.
Kesäretkeläisten matka jatkui vielä Varistaipaleen kanavalle. Se on rakennettu 1911 – 1913 ja oli valmistuttuaan tärkeä alueen teollisuudelle ja matkailulle. Nykyisin kanava palvelee erityisesti huviveneitä ”maailman kauneimmalla vesireitillä”, Heinäveden reitillä. Kanavassa on Suomen korkein järvien välinen pudotus tai nousu, 14,5 metriä, ja se on Suomen ainoa nelisulkuinen kanava. Täälläkin oli jäätelökioski monen kohteena. Vastarannalle käyntiä seuraavalla kerralla jäi odottamaan kanavamuseo. Joku innostui kyllä jo tulomatkalla Kermankosken lavatansseista.
Kirjoittanut: Kirsti Kurki, Savonlinnan osaston puheenjohtaja
