Seppo Leino ja Pirjo Laurila palkittiin Itsenäisyyspäivänä 2020 suurelta osin toiminnastaan Suomi-Venäjä-seurassa. Seppo sai Tasavallan presidentin myöntämän Suomen valkoisen ruusun I-luokan mitalin kultaristein ja Pirjo sai Suomen valkoisen ruusun I-luokan mitalin.
Kysyimme Pirjolta ja Sepolta miten he aikanaan kiinnostuivat SVS:n toiminnasta, miten kauan olleet toiminnassa mukana, mikä erityisesti on ollut mielenkiintoista ja millaisissa tehtävissä ovat Seurassa toimineet. Samoin kysyimme miten toiminta on rikastuttanut heidän elämäänsä, mitkä ovat olleet toiminnan kohokohtia ja miten he rohkaisisivat erityisesti nuoria tulemaan mukaan toimintaan sekä mitä seikkoja he pitävät tärkeimpinä Seuran toiminnan kannalta.
Seppo kertoo kiinnostuksensa naapuria kohtaan heränneen aikoinaan ilmestyneen Neuvostoliitto-lehden artikkelien lukemisesta. Seuran jäsenyys lähestyy 50 vuoden merkkipaalua. Pirjo toteaa kiinnostuneensa toiminnasta tosissaan tullessaan noin 25 vuotta sitten töihin toimistosihteeriksi SVS:n Turun piiritoimistoon.
Sepon toiminta SVS:ssa alkoi 1970-luvulla silloisen työpaikan Wärtsilä Turun telakan SVS-osastossa, jossa hän toimi varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Yksi keskeinen tehtävä työpaikkaosastolla oli järjestää vapaa-ajan tilaisuuksia venäläisille merimiehille. Tällä hetkellä hän toimii SVS:n Turun seudun osaston puheenjohtajana. Piirijärjestön toiminnassa vuosia kertyi useita kymmeniä ja Seuran hallituksessa lähes 20 vuotta. Pirjo puolestaan on toiminut omien tehtäviensä lisäksi osaston johtokunnassa, sihteerinä, eri osastojen rahastonhoitajana, toiminnantarkastajana, kirjanpitäjänä ja jäsensihteerinä lähes koko piiritoimistossa työskentelynsä ajan.
Kiinnostavia asioita ovat Sepon mielestä olleet erityisesti ne sadat ihmiset – niin suomalaiset kuin venäläisetkin – joiden kanssa hän on saanut työskennellä. Unohtumattomia tilaisuuksia ja tapahtumia on näiden vuosikymmenten aikana ollut Sepon mukaan runsaasti. Yksi tällainen oli esimerkiksi Turun metallityöväen ammattiosasto 49:n puheenjohtaja-aikaan liittyvä projekti kun 30:lle pietarilaiselle ay-aktiiville piti järjestää Turussa kuukauden mittainen opiskelu- ja tutustumisjakso suomalaiseen työelämään ja yrityksiin. Tietysti nyt saatu kunniamerkki on myös yksi kohokohta. Pirjo on mielenkiintoisimpina ja elämää rikastuttavina asioina ja jonkinlaisina kohokohtina pitänyt tutustumista venäläiseen kulttuuriin ja tapahtumiin sekä tapaamiinsa upeisiin ihmisiin rajan kummallakin puolella. Monet hauskat retket ja matkat ovat säilyneet myös mielessä.
Seuran toimintojen edelleen kehittämisessä Seppo näkee tärkeänä osastoissa tehtävän työn. Nyt organisaatioon tehtyjen muutosten jälkeen jopa entistä keskeisemmällä sijalla. Hän korostaakin osastojen välisen yhteistyön merkitystä, jota tulisi vahvasti tukea ja kannustaa. Pirjo toivoo otettavan erityisesti huomioon ne jäsenet, joilla ei ole mahdollista sähköisten viestimien – kuten netin – käyttämiseen eri syistä johtuen. Hän toteaa, että niin hyvä kuin sähköposti onkin, se ei aina kykene kertomaan riittävästi toiminnasta. Venäjän aika- lehtikään ei täytä sitä vajetta.
Ihmisten – erityisesti nuorten – rohkaisemiseksi mukaan toimintaan Seppo näkee Suomi-Venäjä-seuran Venäjä tutuksi ja kanssakäyminen eläväksi -teeman korostamisen. Samoin monipuolisen tiedottamisen ja markkinoinnin osastotasolla. Seuran tuottama materiaali ja mukanaolo sosiaalisessa mediassa antavat hyvät edellytykset markkinoinnille. Pirjo on hyvin samoilla linjoilla Sepon kanssa ja painottaa niin ikään tiedottamisen merkitystä. Samoin hän korostaa, että ihmisille pitää kertoa jokaisen voivan halutessaan osallistua toimintaan tekemällä sitä, mikä on itselle ominta. Kaikki tekeminen on arvokasta
Kysymykseen siitä, mikä on Seuran toiminnassa tärkeintä ja merkityksellisintä, Seppo toteaa lyhyesti, että suomalaiset, siis me kaikki, tarvitsemme Suomi-Venäjä-seuraa, Seuraa, jolla on keskusteluyhteys naapuriimme riippumatta kulloisistakin kansainvälisistä ja poliittisista tilanteista. Pirjo kommentoi asiaa todeten, että Seuralla on tärkeä tehtävä murtaessaan ihmisten ennakkoluuloja Venäjää ja venäläisiä kohtaan – samoin myös toisinkin päin. Olemme kuitenkin samanlaisia syntyperästä ja kansallisuudesta huolimatta, niin hyvässä kuin pahassakin.
Onnea vielä ja suuret kiitokset teille tähänastisesta toiminnastanne!
Suomi-Venäjä-seuran Turun seudun osasto ry
