Euroopan turvallisuus- yhteistyökonferenssin 1975 piti lopettaa sodat Euroopassa. Sen jälkeen on kuitenkin sodittu Moldovassa, Balkanilla Jugoslavian hajotessa, Kosovon yksipuolisesti itsenäistyessä sekä Kaukasiassa. Neuvostoliiton jälkimainingeissa väkivaltaisuuksia puhkesi Ukrainassa, jossa Donetskin ja Luganskin alueilla viimeisen kahdeksan vuoden aikana on kuollut jo 14 000 ihmistä.
Viimeisin kansanvälisten sopimusten karkea rikkomus tapahtui 24.2.2022, kun Venäjän armeija hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän sotatoimet tuomitaan kansainvälisesti ja suuri osa venäläisistäkin suhtautuu siihen kielteisesti. Sota on lopetettava välittömästi ja diplomaattisissa neuvotteluissa on haettava ratkaisut kiistakysymyksiin.
Venäjän johdon toimia tuomittaessa on syytä ottaa huomioon, etteivät tavalliset Venäjän kansalaiset ole tukemassa sotatoimia. Siksi on varottava ylilyöntejä, ei pidä syyllistyä vihapuheeseen, rasismiin eikä tavallisten ihmisten syrjimiseen. Ukrainastakin tulee Suomeen venäjänkielisiä pakolaisia, jotka on otettava ystävällisesti vastaan.
Sodat päättyvät aikanaan. Jatkossa on panostettava toimivien neuvotteluyhteyksien parantamiseen niin valtioiden, kuin venäläisten ihmisten ja kansalaisjärjestöjenkin kanssa. Yhteistoimintaa Venäjän ja venäläisten kanssa tulee jatkaa. Hyvien suhteiden säilyttäminen naapurimaahan luo parhaat edellytykset Suomen turvallisuuspolitiikalle. Sotilaallisen liittoutumattomuuden tulee olla ulko- politiikan perusta myös tulevaisuudessa.
Helsinki 31.3.2022
Kallio-Vallilan Venäjä-seura ry
Vuosikokous
