Kevään toimintaa suunnitellessaan SVS:n Vantaan osaston johtokunta halusi pyytää vuosikokouksen yhteyteen jonkun Venäjä-asiantuntijan antamaan ajankohtaiskatsauksen Venäjän tilanteesta. Mietimme lähinnä toimittajia, joiden tiedettiin kirjoittaneen paljon Venäjän asioista, ja eräänä mahdollisuutena tuli mieleemme Pekka Hakala. Hän on toiminut kirjeenvaihtajana Moskovassa, ja hänen kirjoituksiaan näkyy lähes päivittäin ainakin Helsingin Sanomissa. Häneltä löytyikin kiireistään huolimatta aikaa tulla kertomaan meille näkemyksistään Tikkurilan kirjastoon 16.3.
Mietintämme jälkeen tapahtui 24.2.2022 Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Se ei kuitenkaan saanut Hakalaa perumaan lupaustaan tulla puhumaan meille, vaikka toimittajan työt varmaan lisääntyivätkin entisestään muuttuneen tilanteen vuoksi. Tilaisuus pidettiin kirjaston Laguuni-salissa. Kuulijoita saapui paikalle 14, vaikka salissa paikkoja olisi ollut enemmänkin. On mahdollista, että Ukrainan sotatapahtumat ovat lamauttaneet seuran jäseniä entisestään, vaikka esityksen aiheen piti olla äärimmäisen kiinnostava.
Hakala piti alkuun lyhyen alustuksen, jonka jälkeen päästiin yleisökysymyksiin. Tämän tähtitoimittajan esitys ja vastaukset kysymyksiin olivat sangen valaisevia ja todella asiantuntevia. Esitystapa oli rento huumoriakaan karttamatta, vaikka tässä tilanteessa kyse olikin lähinnä mustasta huumorista. Keskeisenä asiana nousi esille Venäjän tiedotusvälineitten nykytilanne ja niiden vaikutus kansalaisten käsitysten muodostumiseen. Todellista tietoa sodasta ja sen tarkoituksesta on mahdoton saada valtion kontrolloimilta TV-kanavilta. Hakalan mukaan mielipidemuokkausta on tapahtunut pikkuhiljaa hivuttamalla jo 20 vuoden ajan. Tilannetta Hakala valaisi muutamilla esimerkeillä, jotka perustuivat keskusteluihin hänen venäläisten tuttaviensa kanssa.
Mielipideilmasto Venäjällä on kuitenkin jossain määrin eriytynyt, niin että monet toimittajatkin ovat mielipiteissään kriittisiä nykyhallintoa kohtaan. Nykytilanteessa poikkeavien mielipiteiden esittäminen on kuitenkin vaikeata ja vaarallistakin. Kriittisyyttä esiintyy varsinkin Moskovan ydinkeskustassa asuvien hyvin toimeentulevien ihmisten keskuudessa. Pietarissakin Jabloko-puolueen kannatus on ollut 15 prosentin luokkaa. Eräs yleisökysymys käsitteli ortodoksisen kirkon suhtautumista sotaan. Kuten Hakala totesi, patriarkka Kirill kirkon päämiehenä on vankkumaton Putinin kannattaja. Alemman papiston mielipiteistä ei ole selvää käsitystä.
Tiedotusvälineiden ja lehdistön roolin lisäksi kysymyksissä ja Hakalan vastauksissa käsiteltiin mm. Venäjän väitteitä biologisten aseiden käytöstä sodassa, venäläisten lentokoneiden poikkeuksellisia reittejä ja Venäjän mahdollisuutta ydinaseiden käyttöön sodassa. Keskusseuran edustajan Päivi Kärnän kysymys koski rakentavan yhteistoiminnan mahdollisuuksia jatkossa Venäjän kansalaisyhteiskunnan kanssa. Hakalan vastaus lienee tulkittavissa siten, että ainakaan lyhyellä aikavälillä tähän on vaikea löytää konkreettisia ratkaisuja, jolloin asia jäänee mietittäväksemme.
Vaikka keskusteltavaa olisi riittänyt pitempäänkin, piti Hakalan osuus päättää, koska sen jälkeen oli määrä pitää vielä osaston vuosikokous. Vaikutelmaksi jäi, että kuulemamme tilannekatsaus keskusteluineen vastasi osanottajien toiveita ja että osaston toivotaan jatkossakin järjestävän samankaltaisia asiantuntijaesityksiä joko kokousten yhteydessä tai erikseen.
Teksti: Lauri Honka
Kuva: Petriina Punna