Länsisatamassa nähtiin lauantaiaamuna 22.10. lähes historiallinen näky. Suomi-Venäjä -seuran Vantaan osasto oli ensi kertaa vuosikausiin lähdössä yhteiselle matkalle. Mukaan oli saatu vahvistusta myös muista osastoista, niin että joukon kokonaisvahvuus oli peräti 16 henkeä. Päämääränä oli Tallinna ja Tallinnan venäläinen teatteri, Vene teater.
Miten tähän oli päädytty?
Joskus viime keväänä ideanikkarimme Valentina heitti ilmaan ajatuksen teatterimatkasta Tallinnaan. Ideaa kypsyteltiin kesän aikana, kunnes matkavalmistelut sitten alkusyksystä ponkaistiin oikein toden teolla käyntiin. Petriina hoiti Evan kanssa laiva- ja hotellivaraukset ja vastaanotti ilmoittautumiset, Valentina huolehti teatterilipuista, ja Laurin osaksi jäi maksaa laskut. Sisko Ruposen avulla saatiin SVS:n sivuille matkasta vielä edustava mainos.
Lauantai: satamasta ”Tbilisin” kautta teatteriin
Valentina on kokenut Tallinnan kävijä, joten hänen tehtäväkseen jäi luotsata meidät satamasta hotellille. Park Inn osoittautui hyväksi hotellivalinnaksi: se sijaitsi vanhan kaupungin kyljessä lähellä venäläistä teatteria ja oli lisäksi huokea –nimi kannattaa siis painaa mieleen tuleviakin matkoja ajatellen.
Yhteistä lounasta varten oli varattu pöytä ravintola Tbilisistä puoli kolmeksi. Nälkä kurnikin jo vatsoissa, sillä aamiaisesta oli kulunut jo enemmän kuin tovi. Kuten ravintolan nimestä saattaa arvata, oli tarjolla georgialaista ruokaa. Asiointi ravintolassa sujui helposti, sillä tarjoilija puhui venäjää, ja ruokalista oli myös suomeksi. Kaikilla oli siis aavistus siitä, mitä olivat tilaamassa, vaikka ruokalajien nimet varsin eksoottisia olivatkin. Viiniä ei tässä ravintolassa passannut kuitenkaan liikaa nauttia, sillä meidät oli sijoitettu parvelle, jonne johtavat portaat olivat kapeat ja JYRKÄT.
Venäläisessä teatterissa
Ruokalevon sai lauantaina unohtaa, sillä näytelmä alkoi jo kuudelta. Sen verran sentään kerittiin hotellille, että saatiin reissuvaatteet vaihdettua vähän juhlavampiin kuoseihin. Vaatteiden vaihto olikin paikallaan, sillä venäläinen teatteri oli sellainen kunnon vanhan ajan näyttämö, jonka sisustuksesta ei puuttunut kultaa eikä punaista samettia. Sellaiseen ympäristöön eivät reissuromppeet oikein istu.
Näytelmä, jota oli tultu katsomaan, oli Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Jotkut meistä olivat tehneet varaslähdön matkalle lukemalla romaanin ennen lähtöä, tai jos näin ei ollut, niin kirja ostettiin viimeistään matkalta. Ilman pohjatietoja kirjan tapahtumista – ja jopa niiden kanssa – saattoi näytelmä jäädä meille hapuilevaa venäjää puhuville kyllä melkoiseksi arvoitukseksi … Mutta pääasiahan oli olla mukana, ja teatterissa voi nauttia myös niin monesta muustakin asiasta, kuten lavasteista, tunnelmasta ja miksei myös vaikkapa väliaikatarjoiluista!
Sunnuntai: museoita ja aikamatka keskiaikaan
Sunnuntaina kukin seikkaili kaupungilla pääosin omin päin. Osa porukasta tutustui Tallinnan venäläiseen museoon ja valokuvamuseoon. Jotkut kävivät Mikkelin museossa, jossa oli esillä 1900-luvun alkupuolen venäläistä taidetta; nähtäväähän Tallinnassa riittää.
Tämän reissun vaikuttavin näkymä rävähti silmien eteen Venäjän suurlähetystön edessä. Lähetystön eteen oli pystytetty verkkoaita, johon oli kiinnitetty ei ainoastaan Ukrainan lippuja ja sotaa kritisoivia iskulauseita, vaan myös verisiä vaatteita, rikkonaisia leikkiautoja ja päättömiä nukkeja. Varsin puhutteleva mielenosoitus.
Koska joka päivä pitää syödä, oli sunnuntaiksikin varattu yhteinen pöytä keskiaikaiseen Olde Hansa -ravintolaan. Ruoka tässä ravintolassa valmistetaan ja tarjoillaan kuten muinoin 1400-luvulla. Se oli kumma kyllä yllättävän monipuolista ja hyvää. Ravintolassa kannattaa käydä myös WC:ssä, myös se oli elämys. Valitettavasti myös valaistus oli 1400-luvulta: pimeää siis oli. Aterian jälkeen olikin sitten aika palailla hotellin kautta satamaan ja kotiin.
Kiitos kaikille matkalaisille
Näin jälkikäteen voimme ehkä paljastaa, ettei toimitsijajoukolla ollut minkäänlaista aikaisempaa kokemusta matkanjärjestämisestä. Siksi satamassa hieman jännitti, miten ison porukan luotsaaminen viikonlopun yli mahtaa sujua. Mutta mukavassa matkaporukassa moiset huolet olivat turhia. Kaikki sujui hyvin, ja uudet matkaideat ovat jo itämässä. Iso kiitos kaikille matkalla mukana olleille!
