Pekka Visuri: Suomi Venäjän naapurina ‒ viime sodista 80 vuotta, Helsinki

Esitelmä- ja keskustelutilaisuus Helsingin kaupunginkirjaston Rikhardinkatu 3:n kirjaston tiloissa

Suuren Pohjan sodan (1700–1721) päättänyttä Uudenkaupungin rauhansopimusta 300 vuotta sitten muisteltiin syyskuussa eräissä seminaareissa. Muuten se ei juuri herättänyt paljonkaan huomiota. Kyseessä oli kuitenkin merkittävä tapahtuma Euroopan ja myös Suomen historiassa, sillä Ruotsi menetti Itämeren takaiset alueensa Baltiassa ja asemansa suurvaltana, ja itäraja Kaakkois-Suomessa vedettiin nykyiselle ns. Pietari Suuren rajalinjalle. Venäjästä tuli Itämeren maa, joka osallistui sitten aktiivisesti Euroopan suurvaltapolitiikkaan.

Suomi irrotettiin Ruotsista Venäjän keisarikunnan osaksi vuonna 1809 ja sai samalla autonomisen suuriruhtinaskunnan aseman. Suomelle siitä seurasi harvinaisen pitkä, yli vuosisadan kestänyt rauhan kausi. Itsenäistymisen jälkeinen aika vuodesta 1917 alkaen sen sijaan oli aluksi hyvin sotainen vaihe, joka päättyi syksyllä 1944 välirauhansopimukseen. Sen määräykset vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947.

Suomi on siis jatkosodasta alkaen, noin 80 vuoden ajan, ollut Neuvostoliiton ja Venäjän rajanaapurina rauhanomaisissa suhteissa sekä menestynyt hyvin taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti. Tämä saavutus ei ole ollut itsestäänselvyys, sillä tilanne toisen maailmansodan lopulla ei näyttänyt lainkaan valoisalta. Nyt on paljonkin aihetta tarkastella niitä tapahtumia ja edellytyksiä, jotka selittävät tätä menestystarinaa.

Professori, eversti Pekka Visuri on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina ja ollut tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa ja Aleksanteri-instituutissa.

Tilaisuus suoratoistetaan Rikhardinkadun Facebook-sivulla osoitteessa https://www.facebook.com/rikunkirjasto/.