Kielisukulaisemme Venäjällä. Näyttely Hervannan kirjastossa

Pekka Lehtosen valokuvanäyttely on avoinna 13.2. – 25.2.2023 Hervannan kirjastossa kirjaston aukioloaikojen mukaisesti ma-pe 9-20, la 10-16.
Valokuvanäyttelyn avajaistilaisuus on maanantaina 13.2.2023 kello 16 alkaen. Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa!

Näyttely Toimittaja Pekka Lehtonen kävi vuosina 1997–2004 Venäjällä kirjeenvaihtajana toimiessaan lähes kaikkien kielisukulaistemme luona ja kuvannut asukkaita sekä työssä että juhlatunnelmissa. Kuvien kohteena on naisia, jotka huolehtivat useimmista arjen askareista, mutta järjestävät myös iloisia juhlia, kun on juhlan aika.

Kuvissa esiintyvät udmurtit, marilaiset, komit, komipermjakit, mordvalaiset, hantit, vepsäläiset, karjalaiset, vatjalaiset, inkerikot, selkupit ja nganasanit, kaikki Venäjän alkuperäiskansojen edustajia. Lehtonen toivoo, että näyttely lisää tietoa kielisukulaisistamme ja auttaa ymmärtämään, miten suuri merkitys heidän kieltensä ja kulttuuriensa säilyttäminen on tulevaisuuden maailmalle.

Suomalais-ugrilaisuus on uralilaiseen kieliryhmään kuuluvien kielten sukulaisuutta

Kieliryhmän jäsenistä suomalaisilla, virolaisilla ja unkarilaisilla on omat nimikkovaltionsa. Saamelaiskieliä on monia, ja saamelaisten perinteiset asuinalueet ovat neljän valtion alueella (Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjä). Pieni liiviläisten kansa asuu Latviassa. Karjalan kieltä puhutaan Venäjällä ja Suomessa. Setoja (setukaisia) asuu Virossa ja Venäjällä.  Myös suomen, viron ja unkarin puhujia asuu vanhastaan kansallisvaltioiden rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi suomea ovat puhuneet inkerinsuomalaiset Venäjällä, meänkieliset pohjois-Ruotsissa ja kveenit pohjois-Norjassa. Venäjällä puhuttavia sukukieliä ovat vepsä, vatja, inkerikko, mordvalaiskielet (ersä ja mokša), mari, udmurtti, komi, komi-permjakki, hanti, mansi, nenetsi, enetsi, selkuppi ja nganasan. Monet kielet ovat erittäin uhanalaisia ja aiemmin kieliryhmään kuuluneita kieliä on sammunut, esimerkiksi viimeinen pohjois-Siperiassa puhutun kamassin osaaja Klavdija Plotnikova kuoli vuonna 1989.  Venäjällä puhuttujen kielten alueet ovat laajoja, mikä näkyy monina murteina.