Suomalaiset Venäjällä: Neuvostoyhteiskuntaa rakentamassa ja karkotettuna

Pienoisseminaarissa kuulemme kolme alustusta suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Kaksi ensimmäistä liittyy Kansallisarkiston Suomalaiset Venäjällä -tutkimushankkeeseen.

Utopia, työ ja leirit: Suomalaisten elämää Siperiassa 1917–1956

Tutkija Aappo Kähönen esittelee ensin Siperiaan karkottamista osana sen kolonisoimisen historiaa, toiseksi esimerkkejä suomalaisten muuttuvasta Siperia-kokemuksesta ja -kuvasta vuosina 1917-1927, vallankumouksen ja sisällissodan mullistuksissa, mutta myös vapaaehtoisessa kommuunin rakentamisessa. Kolmantena teemana kauden 1930-1956 hallinnolliset karkotukset ja erilaiset pakkotyöleirikokemukset.

Bolševikkien kansallisuuspolitiikan vaikutukset Leningradin alueen suomalaisiin sotien välisenä aikana

Poliittisen historian väitöskirjatutkija Jesse Hirvelä käsittelee esitelmässään sitä, miten suomalaiset sijoittuivat osaksi Neuvostoliiton kansallisiin vähemmistöihin kohdistettuja toimia 1920- ja 1930-luvuilla. Leningradin alueella asui laaja inkerinsuomalainen väestö, mutta paikallista suomenkielisistä toimintaa pääsivät johtamaan Suomesta vuonna 1918 paenneet punaiset.

Allan Wallenius, runoja kirjoittava toimittaja ja Lenin-koulun opettaja, yritti pelastautua ylistämällä Stalinia mutta kuoli neuvostovankilassa  

Toimittaja ja kirjailija Annvi Gardberg kertoo suomenruotsalaisen punapakolaisen Allan Walleniuksen (s. 1890) vaiheista Neuvosto-Venäjällä. Nuoresta idealistista ja innokkaasta agitaattorista tuli Kominternin lähettiläs ja byrokraatti, Otto Wille Kuusisen ja Yrjö Sirolan oppipoika, joka osasi kääntää takkinsa tarpeen tullen. Vuonna 1933 hän teki kohtalokkaan virheen tukemalla Kullervo Manneria Suomen kommunistisen puolueen sisäisissä riidoissa, ja tästä seurasi pidätys 1938 ja tuomio 1939. 

Paikka: Rikhardinkadun kirjaston lukusali, 3. krs.

Kuva RGASPIN Komintern-arkistosta (495-275-226-041).