Suomalaiset Venäjän Kaukoidässä – asiantuntijoita Helsingistä ja Nahodkasta

Kuka haluaisi joutua Siperiaan? No ei kukaan. Mutta sinne aina Venäjän kaukoidässä sijaitsevia kohteisiin on päästy ja jouduttu kautta aikojen – niin venäläiset itse kuin muunmaalaisetkin. Työhön, karkotukseen, matkaillakseen.

Millaisia vaiheita suomalaiset ovat kokeneet Siperiassa?  Historiallisia näkökulmia asiaan tuo Kansallisarkiston asiantuntija, kehittämispäällikkö Dmitri Frolov, joka luennoi Tampereella lauantaina 26.5.2018 klo 14 alkaen Hervannan kirjastoon.

Frolov saapuu Tampereelle kahden Nahodkan kaupungista Suomen-vierailulla olevan kollegansa kanssa. He kertovat yhteistyöprojektistaan Suomalaiset Venäjän Kaukoidässä. Toiminta on osa Kansallisarkiston Venäjä-yhteistyötä.

Kuva: Dmitri Frolov. © Kansallisarkisto

Esitys on venäjänkielinen ja sen tulkkaa Anne Miettunen.

Aiheesta lisää lukuisissa lähteissä.

Wikipediassa: Siperiaan karkottaminen on Venäjällä jo tsaarinvallan aikana alkanut rangaistuskäytäntö. Järjestelmä tunnettiin nimellä katorga (ven. ка́торга). Vangit vietiin kaukaisiin asumattomiin osiin Siperiaa, jossa työleirit sijaitsivat. Katorga perustettiin jo 1600-luvulla ja bolševikit jatkoivat sen käyttöä keisarin syrjäyttämisen jälkeen Gulageina. Karkotus Siperiaan sai nykyäänkin ikävältä kuulostavan kaiun. Siitä käytetään Venäjällä yhä vielä vanhaa nimitystä ”Puiden laskeminen”: näin siksi, että jostain syystä syntyi käsitys, ettei karkotetuilla olisi mitään muuta tekemistä kuin laskea metsien puita. Sanonnasta tuli yhä elävä lentävä lause.

Kartta pääkuvassa:© TUBS