Venäjän kansalaisaktivismia ja kirjallisuutta -keskustelu Helsingissä/striiminä

Suoraa lähetystä voi seurata Suomi-Venäjä-seuran Facebookin kautta>>

Seminaarissa keskustellaan siitä, miten kansalaistoiminta ja aktivismi on muuttanut muotoaan viimeisen 30 vuoden aikana Venäjällä. 

Seminaariin on kutsuttu keskustelijaksi kaksi kansalaisaktivistia Moskovasta: underground-runouden tunnetuin keulahahmo Lev Rubinštein ja monista yhteiskunnallisista antropologisista tutkimuksistaan tunnettu Aleksandra Arhipova. Keskustelun päätteeksi venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori, Tomi Huttunen esittää Lev Rubinšteinin kanssa kirjallisuusperformanssin.

Keskustelun vetää YLE:n ulkomaantoimittaja Jyrki Saarikoski. Hän toimi Ylen Moskovan-kirjeenvaihtajana 1990-luvun alkupuolella ja seuraa ja raportoi nyt Venäjän asioista enimmäkseen Suomesta käsin. Pietarin kulttuurin ohella häntä kiinnostaa rajantakainen Karjala, etenkin Viena. Venäläisistä kohtaamisista vaikuttavimpia ovat olleet perehtyminen Anna Ahmatovan elämänkaareen sekä purjehdus koululaiva Sedovilla.

Paikka: Oodi-kirjaston Maijansali

Tilaisuus tulkataan suomi-venäjä-suomi (Enska Jakobson). Tapahtumasta tehdään tekstitetty videotallenne yhteistyössä Ystävä-TV:n kanssa. Suoraa lähetystä voi seurata Suomi-Venäjä-seuran Facebookin kautta>>

Esiintyjistä tarkemmin

Lev Rubinštein (s. 1947) on venäläisen käsiterunouden eli konseptualismin tunnetuimpia edustajia. Hän syntyi Moskovassa juutalaiseen älymystöperheeseen, valmistui Moskovan pedagogisesta instituutista vuonna 1971 ja työskenteli kirjastonhoitajana. Tuossa työssä hän keksi omalaatuisen poetiikkansa ja kirjastokorttirunouden, joka syntyi tarpeesta yhdistellä sanaa, kuvaa ja performanssia runoteoksissa. Pian hänestä tuli underground-runouden kulttinimi, joka tunnetaan tänä päivänä epävirallisen runouden tienraivaajana ja postmodernin nettikirjallisuuden esikuvana.

1990-luvun puolivälissä Rubinštein siirtyi esseistiikkaan, ja hänet tunnetaan venäläisen kulttuuripolitiikan ankarana kriitikkona sekä aktiivisena yhteiskuntakeskustelijana, joka peräänkuuluttaa avointa yhteiskuntaa. Hän on vastustanut sotatoimia Ukrainassa, vedonnut poliittisten vankien vapauttamisen puolesta, parjannut kulttuurista lukutaidottomuutta sekä ilmaissut tukensa ahdingossa oleville seksuaalivähemmistöille.

Rubinštein on saanut mm. Andrei Belyi -palkinnon (1999), Liberty-palkinnon (2003) ja NOS-palkinnon (2013). Häneltä on suomennettu runoja antologiaan Päämäärä vie meitä ympyrää (Tamara Press, 1989), korttipakkateos Tässä olen minä (Nastamuumio, 2010) sekä runokokoelma Sankarin ilmestyminen (Poesia, 2015).

Aleksandra Arhipovan virallinen tittelipakka saa leuat alas ja kulmakarvat ylös: kielitieteen maisteri (v. 2000), Venäjän valtion presidentillisen kansantalousakatemian ja valtionhallinnon akatemian RANHiGSin vanhempi tutkija, Venäjän valtion humanitäärisen yliopiston RGGU:n dosentti, nykyfolklorin asiantuntija.

Miten näin ansioitunut valtion oppilaitosten edustaja liittyy kaduilla ja netissä lainehtivaan kansalaisliikehdintään? No, folklorin kautta! Aleksandra on se nykyään harvinaisempi tutkijatyppi, joka jalkautuu, havaitsee ja tulkitsee lukuisten mielenosoitusten sekä myös nettipalstojen kielellisiä sisältöjä — bannereiden tekstejä, meemejä, anekdootteja, vitseja, narratiiveja sekä niihin liittyviä ilmiöitä, kuten esimerkiksi varainhankintaa ja keskustelua. Hänen työskentelytapansa yhdistää kattavan tiedon ruohojuuritason ilmiöiden muutoksista, häikäilemättömän analyysin ja selkeän kirjoitus- ja kertomustyylin.

Aleksandra luennoi erittäin yleisölähtöisesti kuitenkin aiheita yksinkertaistamatta.