Kulttuurivartti Kangasalla: Viipurin musiikkielämää 1918–1939

Hannu Mäki-Laurila kertoo Viipurin vilkkaasta musiikkielämästä kulttuurivartissa Lepokodilla.

1900-luvun alussa Viipurin voi sanoa olleen Suomen musiikkipääkaupunki ja kaupungin musiikkielämän omaleimainen rikas perintö on elänyt sotien jälkeisenä aikana ja elää edelleen vahvana viipurilaislähtöisten musiikkivaikuttajien työn hedelminä.

Viipurin musiikkielämän menestystarinalle luotiin pohja jo keskiajalla dominikaani- ja fransiskaaniluostariyhteisöjen jumalanpalveluselämään kuuluneen kirkko- ja koulumusiikin yhteydessä. Myöhemmin 1600- ja 1700-luvuilla vahvasti Itämeren alueen kulttuuripiiriin asemoitumisen ja hyvien liikenneyhteyksien houkuttelemina kaupunkiin asettuneet tasokkaat saksalaismuusikot veivät omalla työllään viipurilaista musiikkielämää eteenpäin.
1800-luvulla saksalaismuusikoiden vaikutus lisääntyi entisestään heidän kehittäessään musiikin opetusta ja kaupungin konserttielämää. 1800-luvun lopulla kansallinen herääminen sai aikaan suomenkielisen kulttuurin nousukauden jonka yhtenä ilmenemismuotona oli suomenkielisen väestön musiikkiharrastuksen vilkastuminen ja mm. vireä kuorotoiminta.

Tilaisuuteen kuuluu noin 50 minuutin pituinen esitelmä, aikaa keskustelulle, kahvi- ja teepöytä leivonnaisineen sekä arpajaiset. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se on kaikille avoin. Tarjoilumaksu 7 euroa (käteisellä).

Kuvassa Viipurin Musiikkiopiston kamariorkesteri 1920-luvulla.
Kuvaaja Emma Marie Andersen, Museoviraston kokoelmat.