Kesäkuun puolivälissä 12.-20.6. sain tehdä viikon mittaisen kierroksen seuran Pohjois-Suomen osastojen tilaisuuksissa. Kiitos kaikille lämpimästä vastaanotosta ja rennon kesäisestä ilmapiiristä!
Tapasin reissullani seuraväkeä Haapavedellä, Torniossa, Kemissä, Rovaniemellä, Kemijärvellä, Sodankylässä, Ivalossa, Sallassa, Kuusamossa ja Suomussalmella. Osassa tapaamisissa oli mukavasti myös naapuriosastojen edustajia. Kierros tavoitti lähemmäs sata osastoaktiivia.
Osastotapaamisten lisäksi kävimme osaston puheenjohtajan kanssa Rovaniemellä kaupungin kulttuuritoimessa, Sodankylässä elokuvajuhlien toiminnanjohtajan luona ja Inarissa saamelaisorganisaatioiden, kuten Saamelaiskäräjien pakeilla. Kaikki tavatut suhtautuivat positiivisesti yhteistyöhön Seuran kanssa. Itse koin hyvänä, että tapaamisissa oli mukana osaston puheenjohtaja ja seuran edustaja, sillä niin keskusteluun saatiin niin paikallisia kuin valtakunnallisia näkökulmia.
Jäsenille etuja ja toimintaa
Sodankylässä esittelimme osaston ja Murmanskin Suomen ystävien kanssa seuran toimintaa S-Marketin edustalla. Kahvia, kilpailu, rintanappeja, karkkeja, seuramateriaaleja. Elokuvajuhlien viimeinen päivä oli käsillä: Vaikka kuumana päivänä osa porukasta valui esittelypisteen ohi suoraan jäätelöosastolle, niin hyviä kohtaamisia tapahtui. Tapahtuma oli taas hyvä osoitus, että kesätapahtumissa kannattaa olla esillä. Ihmiset ovat hyvällä tuulella ja avoimia uusillekin ajatuksille. Sodankylän elokuvajuhlat ovat tulevaisuudessakin yksi hyvä esittelypaikka: ensi vuodelle juhlilla saattaa olla laajemminkin esillä venäläistä elokuvaa, joten seurailemme tuntosarvet herkkinä ohjelmiston kehittymistä.
Olisitko muuten sinä osannut vastata kilpailumme kysymyksiin:
Alleviivaa seuraavista 5 klassikkoelokuvaa:
Moskova ei usko kyyneliin Siperiasta tuulee
Ivan Ivanovits perustaa kolhoosin Bim Mustakorva
Kalastuksen kansallisia erikoisuuksia Kiovan kotletti
Kohtalon ivaa (tai keveitä löylyjä) Työpaikkaromanssi
(Vastaukset jutun lopussa)
Yksi konkreettinenkin jäsenetu matkan varrella saatiin aikaan. Sovin Vuostimon kylässä Kemijärven ja Pelkosenniemen rajalla olevaan Kuukiurun lomakylään http://kuukiuru.fi/ 20 % jäsenalennuksen majoituksesta. Paikka on lähellä Pyhän ja Luoston keskuksia, siististi hoidettu ja siellä on mukavat murmanskilaistaustaiset omistajat. Osastotkin voivat rohkeasti sopia vastaavia jäsenalennuksia (esim. 10 % ylöspäin on jo hyvä alennus) paikallisten yrittäjien kanssa. Ilmoittakaa alennuksista esim. tiedottaja Sisko Ruposelle, niin laitetaan ne näkyviin Seuran nettisivuille.
Tapaamisten satoa
Osastotapaamiset olivat hyvähenkisiä ja puhuimme avoimesti vaikeistakin asioista. Järjestöuudistuksesta esiin nousi kaikkialla tietyt vakioaiheet, joista saatiin aikaan hyvää keskustelua. Monelle oli tärkeää kuulla, että osaston elämään järjestöuudistus ei kovinkaan mullistavasti vaikuta.
Osastojen jäsenmaksuosuuteen liittyi edelleen monella paikkakunnalla epäselvyyksiä. Tämä asia tuli nyt perusteellisesti käytyä kaikkialla läpi ja minun nähdäkseni huolet hälvenivät. Osaston saaman jäsenmaksun suuruuteen ei ole järjestöuudistuksessa tarkoitus puuttua. Syysvaltuusto tekee normaaliin tapaan päätöksen jäsenmaksuosuuksista, eikä ole merkkejä, että osaston osuutta oltaisiin ainakaan pienentämässä. Muutokset koskevat jäsenmaksuun liittyviä käytäntöjä. Seuran toiminnan seurantaa ja näkyvyyttä on kehitettävä niin sisäiseen tarpeeseen kuin myös rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ajatellen. Pohjois-Suomessa osastot ovat tähänkin asti tottuneet toiminnan ja talouden dokumentointiin ja raportointiin, joten kehitystoimet eivät siellä aiheuta ongelmia. Osa Pohjois-Suomen osastoista jopa ehdotti, että voitaisiin siirtyä säännöllisempään toiminnan seurantaan, eli heti kunkin tapahtuman jälkeen kirjattaisiin tiedot ja kävijämäärät tapahtumasta. Tämä oli hyvä kehitysehdotus, jota aletaan heti tutkia. Alkuun varmastikin kuitenkin tarvitaan mahdollisuus myös vuosittaiseen lomakkeeseen, joko sähköisesti tai paperilla täytettynä.
Sääntöuudistuksessa on esitetty piirijärjestöjen poistumista. Asia on herättänyt Pohjois-Suomessa epäilyksiä, mutta tässäkin asiassa keskustelukierroksella päästiin mielestäni eteenpäin. Pohjois-Suomessa on tärkeää, että vuosittainen piirin alueen tapaaminen säilyy ja siellä valitaan alueelle ohjausryhmä, jolla on myös vaikutusvaltaa alueen asioihin. Tämä on selkeä lähtökohta, joka on jo kirjattuna suunnitelmiin. Aluetoimiston olemassaolo on myös tärkeä: ne on kirjattu sääntöluonnoksiin ja aluetoimiston säilyminen Oulussakin on ollut uudistuksen perusperiaatteita. Käytännön asiat, kuten tarpeelliset nimenkirjoitusoikeudet ja nimikkeet saadaan turvattua. Kun nämä periaatteet saadaan syysvaltuustoon mennessä vielä kirjattua paperille, tuntuisi asia kierroksen perusteella myös Pohjois-Suomessa etenevän.
Kävi myös ilmi, että piirin merkitys osastolle vaihtelee riippuen, mistä päin Pohjois-Suomea katsotaan. Osalle osastoja yhteys piirijärjestöön on tällä hetkellä etäinen ja satunnainen. Monet osastot innostuivat, että piirin alueen toiminnan rinnalla voidaan aktivoida myös hyväksi koetut aluetapaamiset, esim. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Esimerkiksi Lapin alueella moni osasto tekee samansuuntaista toimintaa (matkat, Murmansk-yhteistyö, kulttuurivaihto), joten näissä asioissa on löydettävissä yhteistyötä.
Vuoden 2020 toiminnasta Seuralla on jo muutamia pääasioita selvillä: Vetävä Venäjä – viikonloppua valmistellaan 31.1.-2.2.2019 Pietariin. Ystävyyskongressi on tulossa Tveriin ja suomalais-ugrilainen maailmankongressi Tartoon, molemmat kesäkuussa 2020. Kulttuurifoorumi taas järjestetään Lahdessa. Lisäksi järjestön kehittämiseen liittyvät asiat ovat isossa roolissa myös ensi vuonna.
Paikallisia Venäjä-yhteyksiä sivuttiin kaikissa tapaamisissa ja kirjoittelin niitä eri paikkakunnilla ylös. Näitäkin on aina aika ajoin yhdessäkin pohtia, miten seura voi näissä mukana olla. Tässä nyt listamaisesti Pohjois-Suomen monia Venäjä-yhteyksiä, joista osassa Seura on jo aktiivinen, mutta osassa voitaisiin vieläkin aktivoitua:
– Rajanylityspaikat: Raja-Jooseppi, Salla, Suoperä, Vartius
– Rajalukiot: Salla (ilmeisesti myös Posiolla käynnistynyt kokeilu);
– Venäjän kielen kurssit, esim. Intensiivikielikurssiyhteistyö (Ivalon osasto);
– Matkailukeskusten Venäjä-yhteydet (Ruka, Salla, Saariselkä ym)
– Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Venäjä-yhteistyö;
– Kolttasaamelaiset (Kolttakulttuurisäätiö)
– Tornio-Haaparanta – yhteistyö (Haaparannan Venäjä-klubi);
– Meänkieliset sukukansayhteistyössä
– Ystävyyskuntayhteistyön tiivistäminen, sielläkin, missä hiipunut
– Ympäristöyhteistyö
– Ruoka vetää, ravintolapäiviä lähes joka osastolla: yhteisen formaatin luonti
– Suomen ystävät Venäjällä yhteistyökumppanina
– Petsamo matkailualueena
– Venäjän kielisten tavoittaminen Suomessa: eri paikkakunnilla tilanne on erilainen
– Temaattisuus voi ylittää aluerajat, esim. kirjallisuusyhteistyö (Rovaniemi-Valkeakoski)
Paljon muutakin varmaan puhuttiin, mutta ensi kerralla sitten lisää.
Kiitos ja hyvää kesää kaikille!
Järjestöpäällikkö Riku Savonen
Vastaukset elokuvakysymykseen, 5 klassikkoelokuvaa ovat: Moskova ei usko kyyneliin, Kalastuksen kansallisia erikoisuuksia, Kohtalon ivaa, Bim Mustakorva, Työpaikkaromanssi